Storvikneset, rullakiviranta, Alta 29.7.2025
Storvikneset eli Altan rullakiviranta tuli tietooni Harri Ahoselta, kun hän oli paikallisessa kirjastossa kertomassa Pohjois-Norjan kauneimmista luontokohteista. Harri Ahoselta on myös julkaistu saman niminen kirja, jota suosittelen matkaoppaaksi Finnmarkkiin.
Altan rullakivirannalle ei ole valitettavasti lainkaan opasteita. Altasta päin tullessa ajetaan noin 15 km Narvikiin päin. Kaavuonon sillan jälkeen ennen seuraavaa tunnelia tulee kääntyä oikealle sijaitsevalle taukopaikalle. Vaihtoehtoisesti Google mapsilla voi hakea rullakiviranta, Alta. Me seikkailimme ensin ajamalla taukopaikan ohitse, kunnes aloimme epäillä, että olemme menneet ohi. Ajoimme takaisin päin taukopaikalle, ja teimme ensiksi taukopaikan hienossa katoksessa ruokaa.
Taukopaikalta lähtee soratie, jota pitkin kävellään sen päähän saakka. Auton voi myös jättää soratien päähän, ellei tien päässä ole jo puskaparkkilaisia. Reittiohjeet rullakivirannalle katsoimne Harri Ahosen Pohjois-Norjan kauneimmat luontokohteet -kirjasta. Kirjan ohjeiden mukaan polun haarautuessa ensimmäisen ja toisen kerran valitaan vasen polku. Kuljimme ohjeen mukaan, kunnes noin kilometrin kohdalla tuli polun haara, josta vasemmalle meni hento polku, ja eteen ylös selkeästi tummempi, enemmän kuljettu polku. Emme kääntyneet vasemmalle, vaan jatkoimme eteenpäin. Tämän jälkeen polku muuttui kivikoisemmaksi. Ennen laskeutumista rullakivirannalle näimme kallion päältä koko rullakivirannan. Odotin jyrkempää laskua, mutta laskeutuminen oli kohtuullinen, välillä piti ottaa tukea puista ja juurista.
Näkymä rannalla oli kaunis. Kivet olivat todella pyöreitä. Mieheni ajatteli että ottaisimme mukaan uudet kiuaskivet, mutta ajatus repullisen kantamisesta ylärinteessä noustessa ei ollut houkutteleva. Seuraavaksi hän olisi halunnut ottaa kengän muotoisen kiven mukaansa, mutta pyysin tyytymään kuvaan. Muistaakseni kivien mukaan ottaminen ei ole suotavaa, mutta uskon, että jotkut näin toimivat. Vaikka taivas oli pilvinen, sää oli lämmin. Minua harmitti, että olin jättänyt bikinit autoon, joten en voinut käydä uimassa meressä. Sileäkivinen ranta ja turkoosin sävyinen merivesi näyttivät houkuttelevalta. Uiminen jäi harmittamaan, että mietin tulevani sinne uudelleen illasta tai seuraavana aamuna. Olimme nimittäin suunnitelleet jäävämme yöksi taukopaikan läheisyyteen.
Palasimme takaisin epähuomiossa hieman eri reittiä, ja seikkailimme metsässä. Löysimme kuitenkin takaisin soratielle sekä autolle. Uiminen jäi kokonaan toiseen kertaan, sillä illalla menimme aikaisin nukkumaan ja aamulla sateen alkaminen hoputti meitä jatkamaan matkaa.
Matkaa parkkialueelta rullakivirannalle harhailuineen kertyi noin 3 km, ja aikaa kului noin 55 min (ei sis. taukoja).